Runebergin
päivänä Helsingin Sanomat ei maininnut kansallisrunoilijaamme. Sen sijaan pääkirjoitussivulla
oli erikoinen kolumni. Toimittaja Kari Huhta kirjoitti patsaiden särkemisestä
ja poistamisesta otsikolla "Patsaita sopii pilkata, ei särkeä". Rasismista syytetyn siirtomaaliikemies Cecil Rhodesin patsas
poistettiin paikaltaan Kapkaupungin yliopistosta viime vuonna ja hänen
patsastaan on esitetty poistettavaksi myös Oxfordin yliopistosta.
Yhdysvalloissa on vaadittu entisen presidentin Wilsonin nimen poistamista yliopistolaitosten
nimistä, koska aikoinaan Nobel-palkittua presidenttiä on nyttemmin alettu pitää
rasistina. Toimittaja lopettaa kirjoituksensa kryptisesti:
”Protestit ovat voivat rantautua Suomenkin yliopistoihin. Täälläkin osa yliopistojen käytäville pantujen kipsipäiden esikuvista oli rasisteja ja sortajia.Yliopistoissa kuuluu pilkata patsaita, mutta historiaa ei voi särkeä.”
Yliopistojen
hallussa on runsaasti taidetta, joten en osaa puhua kaikkien veistoksissa ja
maalauksissa puhuttujen henkilöiden puolesta, mutta edes viittaus siihen, keitä
tässä tarkoitetaan, auttaisi kirjoituksen ymmärtämistä. Siinä kaupungissa,
missä tämä sanomalehti ilmestyy, on yksi yliopisto. Kun sen päärakennukseen astuu
sisään, oikealla puolella olevien portaiden yläpäässä on jalustalla Runebergin
ja vasemmalla puolella olevien portaiden yläpäässä Frans Michael Franzénin patsas. Päärakennuksen
käytävillä on myös jäljennöksiä antiikin veistoksista. Yliopiston eri rakennusten
huoneissa on noin tuhat professorimuotokuvaa. En fuksina ja vielä vain
tietyissä tiloissa opiskelleena tiedä, millaisia ”kipsipäitä” eri puolilla
yliopistoa on, mutta jo aiemmin kuvailemassani historiaoppiaineiden suuressa
luentosalissa on seinällä olevien professorimuotokuvien lisäksi Porthanin ja
Voltaire’n rintakuvat sekä reliefi, johon on kuvattu professori Yrjö-Koskinen.
Rasistiksi
ja sortajaksi leimaaminen on vakava syytös, jota olisi syytä perustella. Kuka
yliopistojen käytävien patsaisiin kuvatuista oli rasisti ja sortaja?
Helsinkiläisen lehden kirjoitus vie ajatukset ensimmäisenä Helsingin yliopiston
päärakennukseen, jonka käytävillä ovat runoilijat Runeberg ja Franzén. He eivät
olleet sortajia ja rasisteja. Keitä toimittaja tarkoittaa? Ehkä hänellä oli
joku mielessään. Luultavasti kuitenkaan ei. Sortajia ja rasisteja löytyy englanninkielisistä
maista, joten niitä täytyy löytää meiltäkin. Suomen historian vuoksi maassamme
ei kuitenkaan ole ollut oikein edes mahdollisuutta olla millään tavoin
rasistinen sortaja. Toisin kuin Amerikassa, eri rotuja (joita rasismi
edellyttää) ei ole Suomessa ollut. Mitä sortamisella tarkoitetaan? Jos
kartanonherra kohtelee torppareita huonosti, onko se sortoa? Onko
anakronistisessa, jälkiviisaassa taivastelussa mieltä? Lehtien
skandaalinhakuisuuteen se sopii, mutta ei oppineiden yhteisöön.
Mistä
pääsenkin toiseen ihmetykseni aiheeseen. Toimittaja kokee tarpeelliseksi
kertoa, millaista historia on ja miten siihen tulee suhtautua ja toteaa
samalla, että ”yliopistoissa kuuluu pilkata patsaita”. Tämä liittyy akateemisissa
piireissä valitettavan suosittuun ajattelutapaan, jossa kaikkea pitää
kritisoida ja mitään ei saa kunnioittaa vaan kaikkiin auktoriteetteihin tulee
suhtautua kyynisesti ja vähätellen. Huhdan nuoruudessa tällainen nihilismi ja tapainturmelus
olivat ehkä muotia, mutta se ei ole yliopiston eikä historian tehtävä.
Historiaa
kuuluu ymmärtää, ei pilkata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti