lauantai 30. huhtikuuta 2016

Keskus ja periferia

Pääministeri Sipilä sanoi puolueensa tapaamisessa, että koko Suomi voitaisiin pitää asuttuna eikä väestön pitäisi keskittyä samalla tavalla kuin miten Ruotsissa on käynyt. Suurkaupunkilaisuuden ja modernin urbaaniuden pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat haistoi kerettiläisyyden ja antoi herra pääministerin kuulla kunniansa. Lehden tiistaisessa uutisessa ”Sipilän hajauttamisajatuksille tyrmäys” marssitetaan paikalle asiantuntijoita antamaan kriittisiä kommentteja pääministerin ajatusta kohtaan. Taloustieteilijät puuttuvat pääministerin sovinnaiseen ja tylsämieliseen perusteluun, että hajauttaminen voisi antaa Suomelle ”kilpailuetua”. Pääministerin ajatuksen taustalla on kuitenkin jotain syvempää. Vaikka lehti ei tätä jääkään pohtimaan, se mainitsee, että ”keskustan talousmaantieteellinen työryhmä hahmotteli kaksi vuotta sitten Suomea, jossa yhteiskunta voisi olla hajautettu, vaikka se saattaisikin tarkoittaa hitaampaa talouskasvua”. Jokin voisi siis olla jopa tärkeämpää kuin ne iänikuiset talousmukamastieteelliset perustelut, joilla politiikkaa yleensä harjoitetaan. Ei niin, että Helsingin Sanomat tällaisista asioista mitään ymmärtäisi: torstaina päätoimittaja Mukka kirjoitti vielä varmemmaksi vakuudeksi pääkirjoitussivujen kolumnissaan, että ”vuonna 2016 Sipilän hajauttamispolitiikka maistuu auttamatta vanhalta”.

”Taloustieteilijät tyrmäsivät tuoreeltaan pääministerin ajatukset. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ja keskittyminen tuo talouteen kiistattomia hyötyjä. Uskooko Sipilä ihan oikeasti hajauttamisen ilosanomaan?”
Eli meidän on tehtävä, mikä nyt on vuotta 2016 ja hypättävä mukaan globaaleihin megatrendeihin. Mikäköhän olisi Helsingin Sanomien pääkirjoitussivujen kannanotto muihin suuriin globaaleihin megatrendeihin, sellaisiin kuten liikakansoitus, eroosio, aavikoituminen, ilmaston lämpeneminen, lajien massasukupuutto ja näiden myötä tapahtuva biosfäärin romahtaminen sekä lähitulevaisuudessa häämöttävä ihmislajin sukupuutto? Niistä lehti ei ole ollut vakavasti huolissaan, mutta josko se syy on juuri tässä: nehän ovat globaaleja megatrendejä, mitä suotta potkia tutkainta vastaan. Sellaista on vuonna 2016, eläköön vuosi 2016!

Helsingin Sanomat ja muut suurkaupunkilaisuudessa korviaan myötä olevat kampanjoivat sen puolesta, että pääkaupunkiseudulle rakennettaisiin lisää taloja. Taustalla on kysynnän ja tarjonnan logiikka: jos asuntojen tarjonta lisääntyisi, niiden hinnat laskisivat. Olen kuullut moneen otteeseen valittelua siitä, kuinka suurien kaupunkien asukkaat elättävät muun Suomen. ”Elättäminen” tarkoittaa tässä yhteydessä jotain muuta kuin mitä se tarkoittaa siinä konkreettisessa mielessä, jossa maaseudulla tuotetaan kaupunkilaisten ruoka ja jossa maaseutu elättää kaupunkilaiset, jotka kuolisivat ilman maanviljelijöitä. Harvemmin harmitellaan sitä, että valtio tukee keskituloistenkin Helsingissä asumista, se on ehkä jollain tavalla normaalimpaa (vuotta 2016?). Unohduksissa on myös toinen osapuoli kysynnästä ja tarjonnasta: jospa ongelma ei olekaan siinä, että tarjontaa olisi liian vähän, kun pääkaupunkiseudulla on mukamas liian vähän taloja – kenties vika piilee kysynnässä?

Miksi maaseudulta ja pienistä kaupungeista muuttaa ihmisiä suuriin kaupunkeihin? Johtuuko se siitä, että suurkaupungit ovat niin kivoja ja niissä on urbaania pöhinää ja on se siistiä kun raitiovaunun ikkunasta näkee katukuvassa mitä monenmoisempaa moniarvoisuutta? Vai voisiko takana olla se talousjärjestelmämme dynamiikasta johtuva tosiasia, että syrjäseuduilla ei ole töitä? Suurissa väestökeskittymissä on töitä. Suuriin kaupunkeihin muutetaan syistä, jotka ovat loogisia – mutta ei niinkään siten, että muuttajat olisivat päätelleet koko kuvion ja päätyneet siihen, että kaupunkilaisuus olisi jotenkin parempi asia kuin maalaisuus. Asunnot maksavat Helsingissä enemmän kuin pienemmissä taajamissa siksi, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Suosittelen pohtimaan, mitä tuolle uusmaalaiselle kallioniemekkeelle tapahtuisi, jos pääkaupunkiasema annettaisiin jollekin muulle paikkakunnalle ja suurin osa työpaikoista siirtyisi toisaalle.

Kaupungistuminen ja globaalin teollis-taloudellisen järjestelmän voittokulku ovat tätä päivää, mutta onko niissä myös tulevaisuus?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti